Kukkaketo
Pöytäliina

• materiaali 70 % puuvillaa, 30 % pellavaa

• digipainatuksella hehkuvat värit

• Design Timo Sarpaneva | Kukkaketo

• Osa Ambiente-kokoelmaa

• Sopii 6–8 hengen pöytään

 Tuo värien ja muotojen villiä leikkiä kevään ja kesän upeisiin kattauksiin

 ”Kun en omaa ajokorttia, matkustajana minulla on ollut aikaa katsella ympärilleni liikkuvassa autossa. Tienpientareiden kukkaloisto, niityt ja pellot kadottavat vauhdissa yksityiskohtansa ja maisemat piirtyvät värien kenttänä. Kukkaketo-kangas painettiin rikkomalla painovalssille ohjatut värit paineilmalla pieniksi pisaroiksi. Näin sain vangittua kankaalle niittyjen ja tienvarsien väriloiston. ” Timo Sarpaneva

Kukkaketo-pöytäliina on osa aikamme suurimman teollisen muotoilijan Timo Sarpanevan kangaskuosien pohjalta luotua Ambiente-kodintekstiilikokoelmaa. Alkuperäisen, niittykukkien loistoa kuvaavan Kukkaketo-kuosin Sarpaneva maalasi suoraan kankaalle painokoneella. Ainutlaatuisen maalausmenetelmän hän kehitti yhdessä painajien kanssa sattumusten kautta. Menetelmää alettiin kutsua Ambiente-tekniikaksi. Tällä tekniikalla maalatut kankaat nousivat suureen suosioon ja edustavat tänäkin päivänä 1960-luvun huippudesignia ja kotimaista paino-osaamista parhaimmillaan.

Pöytäliinaan Kukkaketo-kuosi painetaan digipainomenetelmällä, jossa värien määrä on rajaton. Näin kuosien syvät värit saadaan hehkumaan upeasti.

Pöytäliina on puuvilla-pellavasekoitetta, josta on kudottu paksuhkoa ja jämäkkää puolipanamaa. Pellava tuo kankaaseen mukavaa rouheampaa tuntua. Kankaassa on kätevä easy care -käsittely helpottamaan liinan siliävyyttä pesun jälkeen. Pöytäliina on sopiva, kun liina laskeutuu pöydän reunasta noin 25–35 cm. Tutustu myös uniikkeihin Kukkaketo-lautasliinoihin samasta kankaasta.

Pöytäliinalla on STANDARD 100 by OEKO-TEX -sertifikaatti, mikä kertoo, että tuote ei sisällä haitallisia kemikaaleja ja on turvallinen käyttäjälleen.

Ambiente-tekniikan tarina: Ainutlaatuinen maalausmenetelmä syntyi sattumalta, kun paperin painatukseen käytetty painokone meni epäkuntoon laveeraten värejä kurittomasti paperiarkille Rosenlewin paperitehtaalla Porissa. Painotyötä valvomassa ollut aikamme suurin teollinen muotoilija ja taiteilija Timo Sarpaneva ei säikähtänyt vaan näki virheessä mahdollisuuden: ”Jos jokin asia syntyy luonnostaan, sitä on syytä tutkia lähemmin” Hän alkoi kehittää tekniikkaa tamperelaisten painoammattilaisten avulla. Myöhemmin tekniikkaa hyödynnettiin teollisessa tuotannossa paperin painamisen lisäksi tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Näennäisen vapaamuotoiset painokuviot olivat tarkoin hallittuja. ”Maalasin suurella värjäyskoneella kankaalle maisemia ja muistikuvia,” sanoi Sarpaneva vuosia myöhemmin.